Hyvä pesäpallotoimija. Koronaviruksen aiheuttama hyvin poikkeuksellinen tilanne koettelee nyt pesäpalloyhteisöä ympäröivän yhteiskunnan mukana. Pesäpalloliitto seuraa viranomaisten viestintää ja hakee parhaita ratkaisuja jatkoa ajatellen. Tässä tilanteessa todella tarvitaan kaikilta vastuullisuutta ja yhteishenkeä – sitä yhteen hiileen puhaltamista, josta pesäpalloyhteisö on aiemminkin tullut tunnetuksi.
Hallitus totesi hetki sitten Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja mm. julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön sekä tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään. Hallituksen tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan Valtioneuvoston nettisivuilla.
Pesäpalloliitto tiedottaa tässä hetkessä seuraavasti:
1) Kaiken toiminnan keskeyttäminen
Tässä tilanteessa kaikki kokoontumiset on seurassa peruttava sekä joukkueiden yhteistoiminta ja yhteisharjoittelu keskeytettävä toistaiseksi. Näiden toimenpiteiden osalta edellytämme, ettei yksikään seura toimi edesvastuuttomasti.
2) Fugepesis-tapahtuma on peruttu
Superpesiskauden avausottelut Espanjan Fuengirolassa on peruttu. Superpesiskausi 2020 käynnistyy aikaisintaan 1. kesäkuuta.
3) Kilpailutoiminta kaudella 2020
Yleistä
Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa kilpailutoiminnan järjestäminen vaatii järjestelmällisyyttä ja loogisuutta. Meidän on seurattava viranomaistiedotteita ja suhteutettava toiminta annettuihin määräyksiin ja suosituksiin.
Tavoitteenamme on järjestää kaudella 2020 toimivat sarjat kaikilla sarjatasoilla, vaikka joudumme mahdollisesti tekemään muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Kohdennamme resursseja työntekemiseen riittävästi, jotta voimme tehdä kokonaisvaltaisesti toimivat sarjajärjestelmät ja otteluohjelmat Pesäpalloliiton alaisiin sarjoihin.
Tietoa sarjojen järjestämisestä
Superpesiskauden alkamisesta 1.6. tiedotettiin jo perjantaina 13.3.2020. Muutokset otteluohjelmiin julkaistaan mahdollisimman pikaisesti.
Miesten ja naisten Ykköspesiksen osalta tehdään sarjajärjestelmien muutostarpeiden arviointi viikolla 12. Päätöksistä tiedotetaan julkisesti heti, kun tietoa on saatavilla.
Suomensarjojen, maakuntasarjojen, nuorten Superpesisten, C-ikäisten SM-karsintojen ja aluesarjojen osalta tehdään sarjajärjestelmien muutostarpeiden arviointi viikolla 13. Päätöksistä tiedotetaan julkisesti heti, kun tietoa on saatavilla.
Kaikkien sarjojen otteluohjelmiin liittyvät toimenpiteet, kuten ottelusiirrot ja aluesarjojen otteluohjelmien sopimiset, keskeytetään, kunnes päätökset sarjojen sarjajärjestelmien ja otteluohjelmien mahdollisista muutoksista on tehty.
4) Pesäpalloliiton kevätkokous siirtyy
Pesäpalloliiton kevätkokouksen ajankohta siirtyy. Kevätkokous kokoontuu myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä.
Jaksamista ja terveyttä koko pesäpalloyhteisölle,
Pesäpalloliiton väki
Vedon pesäpallon ja koripallon junioritoiminta on toistaiseksi tauolla. Keskeytys koskee kaikkea joukkuetoimintaa, turnauksia tms. Päätös perustuu Suomen hallituksen kehotukseen harrastustoiminnan vähentämisestä korona-viruksen leviämisen hidastamiseksi.
Tilannetta seurataan ja jatkosta ilmoitetaan tarpeen mukaan. Tiedotus tapahtuu Vedon nettisivuilla, Facebookissa tai joukkueiden omissa tiedotuskanavissa.
Vimpelin Veto ry
Johtokunta
Nuorisokuvien valkokankaalle saapuu hiihtoloman kunniaksi tuoreeltaan Koiranpäivät-elokuva (K7). Riesa-niminen koira on tottunut mukavaan luksuselämään. Se päätyy rikkauksien äärestä ryysyihin paetessaan entisen omistajansa aneita lapsia ja joutuu opettelemaan, kuinka oikeassa maailmassa edetään. Riesa tekee Seikkailunsa aikana Riesa tapaa uusia ystäviä. Uusi koti löytyy odottamattomasta paikasta.
Koko perheen seikkailuanimaation suomenkielisinä ääninäyttelijöinä ovat muiden muassa Joonas Saartamo, Tuukka Leppänen, Hanna Pakarinen ja Emma Louhivuori.
Nuorisokuvissa Koiranpäivät-elokuvan ensi-ilta on perjantaina 21.2. kello 17 (huom! alkamisaika). Muut näytökset ovat lauantaina 22.2. ja sunnuntaina 23.2. kello 15 sekä maanantaina 24.2. kello 18. Elokuvan kesto on 87 minuuttia.
Vimpelin Vedon vuoden 2020 jäsenkeräys käynnistyy.
Yksittäisjäsenmaksu on 10 e ja perhejäsenmaksun suuruus 15e. Jäsenmaksun voi suorittaa joka talouteen postitetulla pankkisiirtolomakkeella tai suoraan ViVen tilille OP: FI34 5522 0240 0005 37, Oma SP FI26 4108 0011 0533 55 tai Nordea: FI53 1384 3000 1001 13.
Jäsenmaksun 8.5.2020 mennessä suorittaneiden kesken arvotaan hyviä palkintoja:
pesäpallon kausikortteja, fanituotteita,kalentereita sekä lippuja Nuorisokuviin.
Vedon urheilulajeja ovat pesäpallo, koripallo, jääkiekko, yleisurheilu + kuntoilu + uutena lajina eSport. Lisäksi perinteikäs urheiluseura pyörittää monipuolista toimintaa vimpeliläisille. Nuorisokuvat pyörii viikottain.
Nuorisokuvissa loikataan seuraavaksi vauhdikkaita juonenkäänteitä tulvillaan olevan kotimaisen komedian pariin. Keskiviikkona Suomen-ensi-iltansa saava – ja myös Nuorisokuvissa nähtävä – Se mieletön remppa (K12) on stand up -koomikkona tunnetun Sami Hedbergin ja Kiti Kokkosen tähdittämä tarina unelmien talosta ja kaikkien aikojen remonttisopasta.
Kokkosen tulkitsemalla Maijalla on suuria suunnitelmia tuntemattomaksi jääneeltä tädiltään perinnöksi saadun puutalon suhteen, eivätkä Jalmari-puolison taidot tunnu riittävän unelmien toteuttamiseen. Pariskunnan uuden unelmakodin todetaan vaativan ”pientä” remppaa. Tarvitaan monta kommellusta ja kirjavan remonttimiesjoukon visiittiä, että talo saa arvoisensa käsittelyn. Kaatuvatko unelmat, kun luvassa on todellinen remonttipainajainen? Taneli Mustosen ohjaaman komedian sattumuksille on lupa nauraa!
Elokuvan muissa rooleissa nähdään muiden muassa Hannu-Pekka Björkman, Kari Ketonen ja Rea Mauranen. Taneli Mustosen ja Aleksi Hyvärisen käsikirjoitus perustuu norjalaisten Atle Antonsenin ja Arild Frölichin käsikirjoittamaan Norske Byggeklosser -menestyskomediaan.
Nuorisokuvien ensi-iltaan Se mieletön remppa saapuu samaa tahtia kuin muuallakin maassa. Ehkä tässä on Etelä-Suomen hiihtolomaviikkoa Vimpelissä tai lähiseudulla viettäville yksi vaihtoehto lomanviettoon. Remonttiunelmia ja -kaaosta pääsee kokemaan keskiviikkona 19.2. kello 19, perjantaina 21.2. kello 20 ja lauantaina 22.2. sekä sunnuntaina 23.2. kello19.
Vimpelin ja naapurikuntien hiihtolomaviikolla eli viikolla 9 Nuorisokuvat tarjoilee seuraavia elokuvia: Koiranpäivät; Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen sekä Frozen 2. Elokuvatarjontaa voi seurata esimerkiksi Vedon kotisivun kalenterista ja Vimpelin Nuorisokuvien Facebookista.
Nuorisokuvissa on seuraavaksi luvassa kotimainen koko perheen seikkailukomedia Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Samaan aikaan muun Suomen kanssa myös Nuorisokuvissa päästään seuraamaan vauhdikkaan elokuvan ensi-iltaa perjantaina 14.2. kello 18!
Kuten elokuvan nimestäkin päätellään, se sijoittuu osittain koulumaailmaan. Heinähattu (Emelia Levy) on aloittanut koulunkäynnin. Hän on saanut uusia kavereita ja oppii jänniä ja kiinnostavia asioita. Vilttitossusta (Matilda Pirttikangas) on tylsää jäädä aamulla kotiin, koska hänellä ei ole ketään leikkikaveria.
Kun Heinähattu kertoo kotona, että luokka lähtee onkiretkelle, ideoi räväkkä Vilttitossu ovelan juonen ja sen seurauksena hän itse pääsee onkimaan. Siskokaksikolle tyypilliseen tapaan luvassa on soppa, jonka selvittämiseen tarvitaan isän ja äidin lisäksi Alibullenin neidit ja myös kyläpoliisit Isonapa ja Rillirousku.
Sinikka ja Tiina Nopola ovat kirjoittaneet yhdessä kaikkiaan 17 Heinähatun ja Vilttitossun elämästä ja seikkailuista kertovaa kirjaa. Kirjana vuonna 2013 julkaistu Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen on kolmas siskoksista kertova elokuva.
Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuvan ohjauksesta vastaa Lenka Hellstedt. Tyttösten isää ja äitiä näyttelevät Niina Lahtinen ja Joonas Nordman. Alibullenin neitien rooleissa nähdään Krisse Salminen ja Pirjo Heikkilä, kyläpoliiseina Lari Halme ja Janne Kataja. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Sinikka ja Tiina Nopola.
Nuorisokuvissa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen esitetään perjantaina 14.2. kello 18, lauantaina 15.2. kello 15 ja 18 sekä sunnuntaina 16.2. ja maanantaina 17.2. kello 18. Kannattaa tulla kauempaakin!
Suomen tunnetuimpiin taidemaalareihin kuuluva Helene Schjerfbeck (1862–1946) on saanut oman nimikkoelokuvan. Antti J. Jokisen ohjaama ja Laura Birnin tähdittämä Helene heijastetaan Nuorisokuvien valkokankaalle ensimmäisen kerran sunnuntaina 9.2. kello 16. Näytöksiä on kolme.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1915. Schjerfbeck elää unohdettuna taitelijana maaseudulla yhdessä iäkkään äitinsä (Pirkko Saisio) kanssa. Taiteilijan edellisestä näyttelystä on vierähtänyt jo vuosikausia. Helene on jatkanut maalaamista ainoastaan omasta intohimostaan. Taitelijan elämä saa uuden suunnan, kun taidekauppias löytää Helenen sekä tämän 159 upeaa maalausta. Taidekauppias haluaa järjestää suuren yksityisnäyttelyn Schjerfbeckin töistä. Käänteentekevä hetki koittaa, kun Schjerfbeck esitellään metsänhoitaja Einar Reuterille (Johannes Holopainen). Einar on taiteen harrastaja ja intohimoinen Helenen töiden ihailija. Hänestä tulee Helenen uskottu ja myös rakastettu.
Antti J. Jokisen, Marko Leinon ja Rakel Liehun käsikirjoittaman elokuvan muissa rooleissa nähdään muiden muassa Krista Kosonen taidemaalari, kirjailija ja naisasianainen Helena Westermarckina ja Eero Aho Helenen Magnus-veljenä. Elokuvan käsikirjoitus pohjautuu Rakel Liehun vuonna 2003 julkaistuun elämäkerralliseen Helene-romaaniin.
Nuorisokuvissa Helene esitetään seuraavasti: sunnuntaina 9.2. kello 16, maanantaina 10.2. kello 19 ja torstaina 20.2. kello 13.
Vimpelin Vedon johtokunta päätti viime marraskuussa, että seura hankkii omistukseensa led-taulun. Taulu asennettiin äskettäin paikalleen lähelle Ventilän risteystä eli kantatie 68:n, Isokankaantien ja Patruunantien risteysalueen läheisyyteen. Kesäksi taulu siirretään Saarikentän takaosaan. Taulun avulla paikalliset yritykset ja muut Vedon yhteistyökumppanit saavat näkyvyyttä palveluilleen ja tuotteilleen. Veto mainostaa jatkossa luonnollisesti myös omia tapahtumiaan taulun avulla.
Oulun AV-tekniikan toimittaman led-taulun näyttö on kaksi metriä korkea ja viisi metriä leveä. Painoa on noin 1 500 kiloa. Taulun telineet on rakennettu Vimpelissä Maepro Oy:n hallissa.
– Led-taulussa voidaan näyttää ja toistaa yleisimmät kuvaformaatit ja myös videoklippejä, kertoo Oulun AV-tekniikan toimitusjohtaja Janne Pieniniemi (kuvassa).
Pieniniemen johtama yritys on toimittanut led-näyttöjä ja -aitoja muiden muassa Oulun Kärppien ja Kempeleen Kirin tarpeisiin. Miesten Superpesis-joukkueista ainakin Joensuun Mailalla, Sotkamon Jymyllä ja Kempeleen Kirillä sekä Ykköspesiksen Alajärven Ankkureilla on led-taulu yhtenä markkinointikanavana. Saarikentälle kesäksi siirrettävä led-taulu toimii mainostauluna ja digitaalinen tulostaulu jatkaa edelleen pelin seuraamiseen olennaisen informaation jakamista.
Vedon toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala kertoo uuden led-taulun olevan nykyaikaa ja Vedon haluavan olla mukana kehityksessä. Mainostajille seura haluaa tarjota uudenlaisia mainontamahdollisuuksia.
– Seuralla on tällä hetkellä 14 pääyhteistyökumppania mainostajina. He ovat mukana led-taulumainonnassa kolmivuotisella sopimuksella. Mukaan pääsee myös lyhyemmillä sopimuksilla, vinkkaa Kujala.
Yrittäjälle led-näyttö avaa uudenlaisia mahdollisuuksia mainostamiseen ympärivuotisesti. Kesällä yrityksen tai tuotteen näkyvyys on taattu, sillä Saarikentällä pelattuja miesten Superpesis-otteluita kävi viime kesänä seuraamassa yli 30 000 katsojaa. Kantatie 68:n varteen sijoitettu mainostaulu tavoittaa sekä paikallisia ihmisiä että ohikulkijoita.
Uutukainen led-taulu näyttää yhtä mainosta kuusi sekuntia kerrallaan. Yöaikaan mainokset eivät pyöri. Mainosten lataamisesta vastaa kolmihenkinen Vedon led-tiimi, jota Janne Pieniniemi koulutti tehtäväänsä loppuviikosta.
Yrittäjä, kiinnostuitko? Ota yhteyttä Jukka-Pekka Kujalaan puhelimitse 040 535 0430 tai sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Seinäjoen Rytmikorjaamolla parin viikon kuluttua pidettävää Pohjalaista vetovoimaa-seminaaria on valmisteltu myös vimpeläisvoimin. Espoossa tätä nykyä vaikuttava, kuvalliseen viestintään erikoistunut medianomi Jussi Liikala vastaa seminaarin ennakkomarkkinointiin kuuluvien videoiden kuvaamisesta ja myös tapahtuman visuaaliseen ilmeeseen liittyvistä yksityiskohdista.
Yrittäjänä reilun vuoden toiminut Liikala kertoo työskennelleensä tapahtuman toisena järjestäjänä toimivassa Baronassa kahden ja puolen vuoden ajan. Direktör Oy:n perustamisen jälkeen Baronasta on tullut Liikalan yrityksen suurin asiakas.
– Tunnen Baronasta paljon ihmisiä, jotka ovat edelleen tavallaan työkavereitani. Baronan johtaja Jari Pitkälä otti minuun yhteyttä viime marraskuussa, että tulevaan tapahtumaan tarvitaan videoita. Hän kysyi kiinnostustani, varsinkin kun Vimpelin Veto on seminaarin hyväntekeväisyyskohteena, ja Pohjanmaalle haetaan säpinää. Totesin, että haluan ehdottomasti olla mukana tässä.
Baronalla on ollut Jussi Liikalan mukaan tapana tehdä aika näyttäviä juttuja eri tapahtumiin liittyen. Ennakkomarkkinointia varten Liikala kuvasi muutaman videon jo ennen joulua. Hän on myös työstänyt grafiikkapohjaisia videoita, jotka näkyvät seminaarin aikana Rytmikorjaamon screeneillä. Samoin seminaariväen katsottavaksi tulevat, onnistumisista kertovat videot ovat Direktörin eli Liikalan käsialaa.
– Olen mukana periaatteessa alihankkijana, mutta toisaalta myös mukana tapahtumaa järjestävässä porukassa. Videot ovat minun käsialaani. Haluan myös olla mukana vaikuttamassa siihen, millaiselta visuaalinen ilme näyttää, kun aihe on aika lähellä omaa sydäntäni.
Jussi Liikala on kuvannut Pohjalaista elinvoimaa -seminaarin ennakkomainontaa varten tapahtuman järjestäjiin kuuluvaa Red Carpet Eventin Antti Luusuaniemeä ja seminaarin puhujiin kuuluvaa Esko Ahoa. Jukka Hildén lähetti Liikalalle videon, jonka hän editoi esityskuntoon.
– Teen tätä projektia muiden töiden ohessa. Aloitin joulukuun alussa ja työ jatkuu helmikuun alkupuolelle. Kiinnostavinta tässä projektissa ovat aiheen lisäksi olleet ihmiset. Pikkuisen meinasi jännittää, kun valmistelin Esko Ahon kuvaamista. Hän on todella mukava ja ammattitaitoinen ihminen. Saimme hänen kanssaan aikaiseksi hyvät videot.
Jussi Liikala aikoo nauttia Pohjalaista vetovoimaa -seminaarista seminaarivieraana.
– Tulen Seinäjoelle verkostoitumaan ja nauttimaan iltaohjelmasta. Minulla on suuret odotukset seminaarista, jossa on vetovoimaisia ja valovoimaisia puhujia. Tapahtuman lopussa järjestetään paneelikeskustelu, jossa kootaan seminaarin anti yhteen. Myös iltaohjelma on loistava.
Liikalalle itselleen Pohjalaista vetovoimaa-seminaari on iso juttu senkin takia, että seminaarin avulla voi saada ikään kuin jalkaa oven väliin eli kontakteja ja mahdollisia työtilaisuuksia synnyinmaakunnasta.
– Vimpeläisyys ja järviseutulaisuus ovat itselleni antaneet yrittäjämäistä asennetta. Olen tehnyt myös palkkatyötä, mutta veri on vetänyt yrittäjyyteen. Meillä on suvussa paljon yrittäjiä, ja suvusta on lähtöisin periksiantamattomuus.
Veto on seminaarin toinen hyväntekeväisyyskohde. Tämä asia oli Liikalalle hänen omien sanojensa mukaan viimeinen niitti sille, että lähti mukaan valmistelemaan seminaaria.
– Vimpelin Veto, pesäpallo ja vimpeliläinen kulttuuri ovat olleet itselleni todella tärkeitä. On loistava asia, että tällaisilla tapahtumilla pysytään tukemaan esimerkiksi Vimpelin Vetoa tai muita seuroja etenkin paikallisesti, iloitsee B-poikien SM-pronssia pesäpallossa aikanaan saavuttanut, pesäpallosukua oleva Liikala.
Vimpelin Saarikenttä on saanut tämänvuotisen Ilkan Kulttuurikilven. Kulttuurikilpi luovutettiin kentän omistavan Vimpelin kunnan edustajille Seinäjoen kaupunginteatterilla järjestetyssä Artturi Leinosen juhlassa. Palkinnon vastaanottivat Vimpelin kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso ja vapaa-aikasihteeri Ari Takala (kuvassa). Saarikenttä sai Ilkan kulttuurikilven ensimmäisenä urheiluun liittyvänä instituutiona. Kulttuurikilven myöntäjänä on maakuntalehti Ilkka. Tunnustus luovutetaan vuosittain kulttuurimiljöön hyväksi tehdystä työstä.
Vedon toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala on mielissään Saarikentän saamasta tunnustuksesta. Kulttuurikilven arvostusta lisää se, ettei sitä ole aikaisemmin myönnetty urheiluun liittyvälle instituutiolle.
– Kulttuurikilven myöntäminen Saarikentälle osoittaa sen, että Saarikenttä on legendaarinen pesispyhättö. Kulttuurikilpi vahvistaa entisestään Saarikentän asemaa urheiluun liittyvänä instituutiona.
Ilkan va. päätoimittaja Pia Hunnakko totesi julkistaessaan palkinnonsaajan, että Vimpelin keskeisimmällä paikalla sijaitsevasta kentästä on vuosikymmenten saatossa rakentunut kunnan ja Vimpelin Vedon yhteistyöllä moderni pesäpallostadion, joka tunnetaan ja tiedetään. Hunnakon mukaan urheilu on mitä suurimmassa määrin kulttuuria. Saarikenttä on hänen mielestään nappivalinta palkinnon saajaksi.
– Saarikenttä on tässä uuden avaajana, että myös urheilukiinteistö voidaan palkita kulttuurikilvellä.
Aikaisempina vuosina Ilkan kulttuurikilven ovat saaneet muiden muassa Alajärvellä sijaitseva Villa Nelimarkka, Alahärmän Knuuttilanraitti, Jyllinkosken Sähköpuisto ja Seinäjoen Kirjasto Apila. Palkinto on jaettu ensimmäisen kerran vuonna 1990.
Ilkan kulttuurikilpi luovutettiin perjantaina Seinäjoen kaupunginteatterilla pidetyssä Artturi Leinosen juhlassa. Palkintoa vastaanottaessaan Ari Takala kertoi Saarikentän olevan vimpeliläisille enemmän kuin pelkkä urheilupaikka.
– Se on meille toinen koti. Siellä päästään kokemaan yhdessä laajoja tunneskaaloja, jotka vaihtelevat kentän erityispiirteiden mahdollistamina hyvin nopeasti. Onneksi menestyksen myötä pääsimme nauttimaan viime vuosina enemmän ilon hetkistä.
Marja-Leena Laakso kokee perjantaina saadulla huomionosoituksella olevan merkitystä vimpeliläiselle yhteisöllisyydelle ja talkoohengelle, joilla luodaan miesten Superpesiksen ottelutapahtuma. Laaksolla on ollut pitkään lunastettuna oma nimikkopaikka Saarikentällä. Hän on käynyt seuraamassa Vedon pelejä kesälomareissuillaan. Tunnelmaltaan muut kentät eivät hänen mielestään yllä Saarikentän tasolle.
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli sanoo kulttuurikilven olevan todella hieno kunnianosoitus Saarikentälle.
– Saarikentän merkitys Vimpelille, vimpeliläisille ja vimpeliläisyydelle on tosi iso. Melkein missä tahansa kun pyörii ja mainitsee Vimpelin, näkee, että ihmisillä alkaa raksuttaa, että missäs se Vimpeli on. Ja sitten muistetaan, että teillä on se Saarikenttä.
Leijonanmieli muistuttaa, että Veto on brändi, joka tunnetaan ympäri Suomen.
– Tätä brändiä kannattaa käyttää eri yhteyksissä.
Vedon brändi, kunta ja Saarikenttä saavat lisää näkyvyyttä ensi kesänä Vimpelissä järjestettävästä kansainvälisestä pesäpallofestivaalista. Kahdelle eri viikolle heinäkuun puolivälissä sijoittuva festivaali kokoaa pesiskansaa läheltä ja kaukaa. Festivaaliin kuuluu erilaisia pesäpalloon liittyviä tapahtumia, esports-tapahtuma, porrasjuoksun suomenmestaruuskilpailut Vaaran askelmat -kuntoportailla ja myös erilaista iltaohjelmaa.
Saarikenttä tunnetaan läpi Suomen Vimpelin Vedon kotikenttänä. Kentällä on järjestetty vuosien varrella niin konsertteja kuin muitakin tapahtumia. Toukokuussa 2016 Saarikentällä järjestettiin väen liikkeelle saanut Vimpelin kunnan 150-vuotisjuhla. Kahtena viime kesänä Saarikentällä on järjestetty Vimpelin kesämarkkinat. Talvikäytössä Saarikenttä on ollut takavuosina pikaluisteluratana ja jääpallokenttänä sekä erilaisten yleisöluistelutapahtumien areenana.
Miesten Superpesis-joukkueen lisäksi Saarikenttää käyttivät kotikenttänään viime kaudella muiden muassa Vedon poikien ja tyttöjen Superpesis-joukkueet sekä miesten ja naisten suomensarjajoukkueet.
Tunnelmaltaan Saarikenttä hakee vertaistaan. Katsomoiden läheisyys ja kenttää ympäröivä Savonjoki tuovat oman lisänsä etenkin Vedon miesten Superpesis-otteluiden tunnelmaan. Vedon vastustajajoukkueidenpelaajat ja pelinjohtajat miesten Superpesiksessä noteeraavat Saarikentän yhdeksi pahimmista vieraskentistä pelata. Vetoa viime ja tällä kaudella käskyttävällä Markku Hylkilällä on kokemusta Saarikentästä vierasjoukkueen pelaajana ja pelinjohtajana sekä kotijoukkueen pelinjohtajana.
– Vierasjoukkueen silmin Saarikentälle tuleminen on aina viheliäistä. Saarikenttä on Suomen kaunein kenttä ja sinne oli kiva tulla pelaamaan tai peliä johtamaan. Kyllähän sen tiesi, että vastustaja aika kovilla aina siellä on. Omalta peliuralta muistan, että siellä on tullut kymmeniä kertoja uitua pallon perässä eikä tahti tainnut muuttua, kun olin vastustajajoukkueen pelinjohtajana, ettemmekö olisi olleet vierasjoukkueena ottavana osapuolena.
Oman hankaluutensa vastustajajoukkueille on Hylkilän mielestä tuonut se, että Vimpelillä on aina ollut kovalyöntinen joukkue. Kun siihen lisätään kentän ominaispiirteet – eli kun pallo on herkästi joessa – ja vielä tunnelma, tekevät ne kentästä vastustajalle haastavan.
– Samalla Saarikenttä on kuitenkin mielenkiintoinen ja hieno paikka pelata. On erityiselementit, että pallo menee jokeen. Ei ehkä kovin siistiltä tunnu pelissä käydä hakemassa palloa joesta, mutta hyviä muistoja siitä syntyy. Kaikkinensa Saarikenttä on hyvin erilainen ja erityinen kenttä. Vaikka siellä on aina vaikeaa ollut menestymisen myötä, on tunnelma kova ja yleisön pauhu tulee voimakkaasti kotipesään ja kentän pintaan, silti oli hienoa tulla Saarikentälle pelaamaan.
Hylkilä on kantanut Veto-kuosia kesän ajan Saarikentällä kotijoukkueen pelinjohtajana.
– Tunnelmat ovat päinvastaiset kuin mitä vastustajajoukkueen pelinjohtajana. Viime kesänä pärjättiin kotipeleissä hienosti. Saarikentällä on helppo pelata, sillä yleisö on joukkueen takana ja joukkueemme pelaajat osaavat hyödyntää kentän ominaispiirteet vastustajaa paremmin. Saarikentällä jos missä kotikenttäedusta on hyötyä. Uskon, että ottelumme tulevat jatkumaan ensi kesänä samalla tavalla eli tulemme paljon pelejä voittamaan ja pärjäämään. Meillä on edelleen tosi kovalyöntinen joukkue.