Seurauutiset
Saarikenttä on Ilkan kulttuurikilven arvoinen
Vimpelin Saarikenttä on saanut tämänvuotisen Ilkan Kulttuurikilven. Kulttuurikilpi luovutettiin kentän omistavan Vimpelin kunnan edustajille Seinäjoen kaupunginteatterilla järjestetyssä Artturi Leinosen juhlassa. Palkinnon vastaanottivat Vimpelin kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso ja vapaa-aikasihteeri Ari Takala (kuvassa). Saarikenttä sai Ilkan kulttuurikilven ensimmäisenä urheiluun liittyvänä instituutiona. Kulttuurikilven myöntäjänä on maakuntalehti Ilkka. Tunnustus luovutetaan vuosittain kulttuurimiljöön hyväksi tehdystä työstä.
Vedon toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala on mielissään Saarikentän saamasta tunnustuksesta. Kulttuurikilven arvostusta lisää se, ettei sitä ole aikaisemmin myönnetty urheiluun liittyvälle instituutiolle.
– Kulttuurikilven myöntäminen Saarikentälle osoittaa sen, että Saarikenttä on legendaarinen pesispyhättö. Kulttuurikilpi vahvistaa entisestään Saarikentän asemaa urheiluun liittyvänä instituutiona.
Ilkan va. päätoimittaja Pia Hunnakko totesi julkistaessaan palkinnonsaajan, että Vimpelin keskeisimmällä paikalla sijaitsevasta kentästä on vuosikymmenten saatossa rakentunut kunnan ja Vimpelin Vedon yhteistyöllä moderni pesäpallostadion, joka tunnetaan ja tiedetään. Hunnakon mukaan urheilu on mitä suurimmassa määrin kulttuuria. Saarikenttä on hänen mielestään nappivalinta palkinnon saajaksi.
– Saarikenttä on tässä uuden avaajana, että myös urheilukiinteistö voidaan palkita kulttuurikilvellä.
Aikaisempina vuosina Ilkan kulttuurikilven ovat saaneet muiden muassa Alajärvellä sijaitseva Villa Nelimarkka, Alahärmän Knuuttilanraitti, Jyllinkosken Sähköpuisto ja Seinäjoen Kirjasto Apila. Palkinto on jaettu ensimmäisen kerran vuonna 1990.
Ilkan kulttuurikilpi luovutettiin perjantaina Seinäjoen kaupunginteatterilla pidetyssä Artturi Leinosen juhlassa. Palkintoa vastaanottaessaan Ari Takala kertoi Saarikentän olevan vimpeliläisille enemmän kuin pelkkä urheilupaikka.
– Se on meille toinen koti. Siellä päästään kokemaan yhdessä laajoja tunneskaaloja, jotka vaihtelevat kentän erityispiirteiden mahdollistamina hyvin nopeasti. Onneksi menestyksen myötä pääsimme nauttimaan viime vuosina enemmän ilon hetkistä.
Marja-Leena Laakso kokee perjantaina saadulla huomionosoituksella olevan merkitystä vimpeliläiselle yhteisöllisyydelle ja talkoohengelle, joilla luodaan miesten Superpesiksen ottelutapahtuma. Laaksolla on ollut pitkään lunastettuna oma nimikkopaikka Saarikentällä. Hän on käynyt seuraamassa Vedon pelejä kesälomareissuillaan. Tunnelmaltaan muut kentät eivät hänen mielestään yllä Saarikentän tasolle.
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli sanoo kulttuurikilven olevan todella hieno kunnianosoitus Saarikentälle.
– Saarikentän merkitys Vimpelille, vimpeliläisille ja vimpeliläisyydelle on tosi iso. Melkein missä tahansa kun pyörii ja mainitsee Vimpelin, näkee, että ihmisillä alkaa raksuttaa, että missäs se Vimpeli on. Ja sitten muistetaan, että teillä on se Saarikenttä.
Leijonanmieli muistuttaa, että Veto on brändi, joka tunnetaan ympäri Suomen.
– Tätä brändiä kannattaa käyttää eri yhteyksissä.
Vedon brändi, kunta ja Saarikenttä saavat lisää näkyvyyttä ensi kesänä Vimpelissä järjestettävästä kansainvälisestä pesäpallofestivaalista. Kahdelle eri viikolle heinäkuun puolivälissä sijoittuva festivaali kokoaa pesiskansaa läheltä ja kaukaa. Festivaaliin kuuluu erilaisia pesäpalloon liittyviä tapahtumia, esports-tapahtuma, porrasjuoksun suomenmestaruuskilpailut Vaaran askelmat -kuntoportailla ja myös erilaista iltaohjelmaa.
Saarikenttä tunnetaan läpi Suomen Vimpelin Vedon kotikenttänä. Kentällä on järjestetty vuosien varrella niin konsertteja kuin muitakin tapahtumia. Toukokuussa 2016 Saarikentällä järjestettiin väen liikkeelle saanut Vimpelin kunnan 150-vuotisjuhla. Kahtena viime kesänä Saarikentällä on järjestetty Vimpelin kesämarkkinat. Talvikäytössä Saarikenttä on ollut takavuosina pikaluisteluratana ja jääpallokenttänä sekä erilaisten yleisöluistelutapahtumien areenana.
Miesten Superpesis-joukkueen lisäksi Saarikenttää käyttivät kotikenttänään viime kaudella muiden muassa Vedon poikien ja tyttöjen Superpesis-joukkueet sekä miesten ja naisten suomensarjajoukkueet.
Tunnelmaltaan Saarikenttä hakee vertaistaan. Katsomoiden läheisyys ja kenttää ympäröivä Savonjoki tuovat oman lisänsä etenkin Vedon miesten Superpesis-otteluiden tunnelmaan. Vedon vastustajajoukkueidenpelaajat ja pelinjohtajat miesten Superpesiksessä noteeraavat Saarikentän yhdeksi pahimmista vieraskentistä pelata. Vetoa viime ja tällä kaudella käskyttävällä Markku Hylkilällä on kokemusta Saarikentästä vierasjoukkueen pelaajana ja pelinjohtajana sekä kotijoukkueen pelinjohtajana.
– Vierasjoukkueen silmin Saarikentälle tuleminen on aina viheliäistä. Saarikenttä on Suomen kaunein kenttä ja sinne oli kiva tulla pelaamaan tai peliä johtamaan. Kyllähän sen tiesi, että vastustaja aika kovilla aina siellä on. Omalta peliuralta muistan, että siellä on tullut kymmeniä kertoja uitua pallon perässä eikä tahti tainnut muuttua, kun olin vastustajajoukkueen pelinjohtajana, ettemmekö olisi olleet vierasjoukkueena ottavana osapuolena.
Oman hankaluutensa vastustajajoukkueille on Hylkilän mielestä tuonut se, että Vimpelillä on aina ollut kovalyöntinen joukkue. Kun siihen lisätään kentän ominaispiirteet – eli kun pallo on herkästi joessa – ja vielä tunnelma, tekevät ne kentästä vastustajalle haastavan.
– Samalla Saarikenttä on kuitenkin mielenkiintoinen ja hieno paikka pelata. On erityiselementit, että pallo menee jokeen. Ei ehkä kovin siistiltä tunnu pelissä käydä hakemassa palloa joesta, mutta hyviä muistoja siitä syntyy. Kaikkinensa Saarikenttä on hyvin erilainen ja erityinen kenttä. Vaikka siellä on aina vaikeaa ollut menestymisen myötä, on tunnelma kova ja yleisön pauhu tulee voimakkaasti kotipesään ja kentän pintaan, silti oli hienoa tulla Saarikentälle pelaamaan.
Hylkilä on kantanut Veto-kuosia kesän ajan Saarikentällä kotijoukkueen pelinjohtajana.
– Tunnelmat ovat päinvastaiset kuin mitä vastustajajoukkueen pelinjohtajana. Viime kesänä pärjättiin kotipeleissä hienosti. Saarikentällä on helppo pelata, sillä yleisö on joukkueen takana ja joukkueemme pelaajat osaavat hyödyntää kentän ominaispiirteet vastustajaa paremmin. Saarikentällä jos missä kotikenttäedusta on hyötyä. Uskon, että ottelumme tulevat jatkumaan ensi kesänä samalla tavalla eli tulemme paljon pelejä voittamaan ja pärjäämään. Meillä on edelleen tosi kovalyöntinen joukkue.
Rohkeus, yrittäjyys ja pohjalaisuus tapetilla seminaarissa
Baronan ja Red Carpet Event Oy:n tuottamassa Pohjalaista vetovoimaa -seminaarissa on luvassa monta mielenkiintoista palasta. Seminaarin puhujavieraat valottavat Seinäjoen Rytmikorjaamolla helmikuun 11. päivänä järjestettävässä tapahtumassa niin pohjalaista näkökulmaa kuin vallitsevia megatrendejäkin. Seminaarin alaotsikkona on kannustavasti Tekoja rohkeudesta.
Seminaarissa lista on vaikuttava. Esko Aho toimi kansanedustajana 20 vuotta ja kansanedustajakauteen mahtuu myös pääministerin tehtävät. Aho on toiminut myös muiden muassa Sitran yliasiamiehenä ja Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Hän luennoi paljon ja vieraili toissavuoden elokuussa Lappajärvellä valamassa uskoa tulevaan (kuva). Ahon mukaan Pohjanmaa on kuuluisa yrittäjyydestä. Yrittäjyys on Pohjanmaan valtti.
– Siellä on myös kasvuvoimaa, mutta myöskin kasvun haasteita, joista yksi suurimpia – ellei suurin – on se, että työvoima loppuu.
Jukka Hildén on puolestaan Duudsoneista tuttu pohjalaisuuden puolestapuhuja. Hän tuo omassa puheenvuorossaan esille rohkeutta. Muiden muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana vuodet 2012–2019 työskennellyt valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä nostaa alustuksessaan esiin sen, että Pohjanmaa luo omat polkunsa ennustuksista viittaamatta. Vimpeliläislähtöisellä Vihriälällä on kosketuspintaa maakuntaan. Nykyisin hän toimii vuonna 2018 perustetun Helsinki Graduate School of Economicsin taloustieteen työelämäprofessorina. Puheenvuoroja kuullaan myös esimerkiksi Baronan toimitusjohtajana työskentelevältä Minna Vanhala-Harmaselta, Pariisissa asuvalta kirjailija-kirjeenvaihtaja Annastiina Heikkilältä ja Koneen toimitusjohtajana työskennelleeltä Matti Alahuhdalta.
Seminaarin hyväntekeväisyyskohteita ovat eteläpohjalaiset urheiluseurat Vimpelin Veto ja Seinäjoen Jalkapallokerho. Näissä kahdessa oman lajinsa huippuseurassa yhdistyvät sisu, yhteisö ja paikallisylpeys. Vedon toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala kertoo, että seura edistää seminaarin lipunmyyntiä kertomalla tulevasta seminaarista yhteistyökumppaneilleen ja suosittelee tapahtumaan osallistumista.
– Seminaari on esillä omissa kanavissamme eli kotisivulla ja sosiaalisessa mediassa.
Kujala uskoo, että myös Vimpelistä suunnataan Seinäjoen Rytmikorjaamolle ainutlaatuiseen seminaariin. Aamuyhdeksästä lähtien seminaarin osallistujille tarjoutuu mahdollisuus verkostoitumiseen ja esimerkiksi mahdollisuuksia löytää ratkaisuja kasvun esteiden ylittämiseen. Luvassa on myös mielenkiintoinen paneeli. Iltaohjelma järjestetään OmaSp Stadionilla. Ohjelmasta vastaavat näyttelijät Antti Luusuaniemi ja Jukka Puotila sekä laulaja-näyttelijä Maria Ylipää yhdessä kitaravirtuoosi Marzi Nymanin kanssa.
Pohjalaista vetovoimaa
Etelä-Pohjanmaan vetovoima ei synny itsestään – nyt joukko vaikuttajia ja yritysten edustajia lähtevät joukolla hakemaan ratkaisuja alueen haasteisiin
Ensimmäistä kertaa järjestettävä Pohjalaista vetovoimaa -seminaari kokoaa yhteen Etelä-Pohjanmaan toimijat 11.2.2020 Seinäjoen Rytmikorjaamolle. Seminaarissa puhujina ovat muun muassa Jukka Hildén, Matti Alahuhta, Elina Viitanen sekä Tomi Mäkipelto.
“Pohjanmaalla on kova maine yrittäjyyden ja riskinoton kehtona”, sanoo Esko Aho
Etelä-Pohjanmaan väestöennuste (aluekehityksen konsulttitoimisto MDI, 2019) esittelee madonlukuja. Etelä-Pohjanmaa lasketaan voimakkaasti supistuvien maakuntien joukkoon; koko alueella ennustetaan 2040 mennessä olevan jopa yli 10 prosenttia vähemmän asukkaita vuoden 107 tilanteeseen verrattuna. Samalla Seinäjoki kasvaa ympäryskuntien kustannuksella, mutta alue kokonaisuutena kutistuu.
Vaikka väestöennusteet maalaavat yhdenlaista tulevaisuutta, on Pohjanmaalla hyvät edellytykset vaikuttaa kehityssuuntaan. Esko Aho kuvaa tilannetta: ”Pohjanmaalla on kova maine yrittäjyyden ja riskinoton kehtona. Sitä ei ole toistaiseksi osattu riittävästi käyttää hyväksi. Nyt tuo maine pitää kääntää vetovoimaksi, jolla varmistetaan, että kasvu ja kehitys ei tyrehdy osaavan työvoiman puutteeseen. Vetovoima ei synny itsestään. Se tarvitsee tekijänsä ja oikean ilmapiirin, joka on luotava yhdessä.”
Käyttöauton toimitusjohtaja Jyrki Viitala korostaa, kuinka tärkeää on saada tämä viesti välitettyä tulevaisuuden osaajille eli nuorille itselleen: “Esimerkiksi autotekniikan alan näkökulmasta vanhojen mielikuvien tuulettamiselle ja tiedon päivittämiselle on tilausta. Nuorille tulee tarjota esimerkiksi kouluissa ajantasaista tietoa ja päivitettyjä mielikuvia siitä, mitä työtä ja elämän jatkuvuutta Etelä-Pohjanmaa voi tarjota.”
Viitala jatkaa: “Nuoret on tavoitettava jo ennen kuin valintoja omasta tulevaisuuden alasta ja opiskeluista tehdään.”
Etelä-Pohjanmaalle tarvitaan rohkeutta ja pokkaa
Nykyisillä väestöennusteilla työntekijöitä ei ole tarpeeksi paikallisesti tai edes kansallisestikaan ratkaisemaan Etelä-Pohjanmaan työvoimahaasteita. Pohjanmaalainen rohkeus, suoruus ja häpeilemättömyys, jotka ovat kulkeutuneet osaajien mukana maailmalle, voitaisiin valjastaa nyt osaajien houkuttelemiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Baronan toimitusjohtajan ja seminaarissa puhuvan Minna Vanhala-Harmasen mukaan tekijöitä voidaan löytää Suomessa mihin tahansa, kunhan tunnetaan oikeat keinot, kanavat ja yhteistyömahdollisuudet:
”Rekrytointi on paljon muutakin kuin työpaikkojen markkinointia – pakettiin kuuluu myös työntekijän perheen sekä kulttuuristen ja yhteisöllisten vaikutusten huomioiminen. Baronalla on pitkät perinteet kansainvälisestä rekrytoinnista ja olemme osoittaneet monta kertaa, että myös Suomeen saadaan osaavaa työvoimaa”, Vanhala-Harmanen toteaa.
Työvoiman kohtaanto-ongelman ennusteisiin ei tarvitse lannistua. Etelä-Pohjanmaalta löytyy lukuisia onnistumisia sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä:
“Seudulla on vahva usko tulevaisuuteen. Asukkaiden hyvinvointi on kehittämisen keskiössä ja seudulta voidaan tunnistaa myös uusia kehityspolkuja, jotka päivittävät vahvaa yrittäjyyttä ja siitä nousevaa elinkeinoelämää. Uudenlaiset kehityskulut tekevät seudusta vetovoimaisemman niin asumisen kuin työntekemisenkin näkökulmasta”, kuvaa Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Mika Raunio.
“Myös työperäisen maahanmuuton käytäntöjen kehittämiselle on nyt otollinen hetki, kun alueellisella tasolla viedään aktiivisesti käytäntöön jo useita vuosia kehitettyä Suomen mallia.”
Pohjalaista vetovoimaa -seminaarin hyväntekeväisyyskohteina ovat Vimpelin veto ja Seinäjoen Jalkapallokerho
Pohjalaista vetovoimaa - rohkeuden vaikutukset alueen kehittymiseen ja tulevaisuuteen -seminaari kokoaa Etelä-Pohjanmaan toimijat yhteen yli kuntarajojen löytämään ratkaisuja Pohjanmaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Koko päivän seminaari järjestetään tiistaina 11.2.2020 Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Puhujina tapahtumassa ovat muun muassa Jukka Hildén, Matti Alahuhta, Elina Viitanen (marketing & communication specialist), työelämäprofessori Vesa Vihriälä sekä Tomi Mäkipelto (teknologiajohtaja, LeaseGreen). Seminaarin päättyy iltaohjelmaan OmaSp Stadionilla.
Pohjalaista vetovoimaa -seminaari on hyväntekeväisyyshanke. Lahjoittamalla tänä vuonna paikallisen urheilun hyväksi, Pohjalaista vetovoimaa -toimijat haluavat nostaa myös nuorille esiin alueen vetovoimaisuutta ja tukea heidän osallistumistaan yhteisön toimintaan. Vimpelin vedossa ja SJK:ssa tiivistyy, mikä myös Pohjanmaalla on arvokkainta: sisu, yhteisö ja paikallisylpeys.
Seminaarin mahdollistaa Barona ja tuottaa RCFF Elokuvafestivaali Oy.
Naisenergiaa Nuorisokuvissa!
Inkerillä on kiperä pulma. Hän tuli lyöneeksi aviopuolisoaan Tapiota paistinpannulla päähän. Inkeri luulee tappaneensa Tapion ja lähtee karkumatkalle sisartensa Railin ja Sylvin kanssa. Vihreällä farmari-Mersulla ollaan road tripillä, jonka aikana Inkeri haluaa löytää todisteita lieventävistä asianhaaroista ja myös itsensä – tai sen ihmisen, joka hän oli.
Tammikuun kolmantena Suomen ensi-iltansa saanut Teräsleidit on ehtinyt saada sankan katsojajoukon nauramaan elokuvan sattumuksille ja ihastelemaan pääosissa nähtävien konkarinäyttelijöiden työskentelyä. Elokuva on piristysruiske kotimaisessa elokuvagenressä, sillä päärooleissa loistaa kolmi–nelikymppisten miesten sijaan kaksi yli kahdeksankymppistä näyttelijää eli Seela Sella Railina ja Saara Pakkasvirta Sylvinä ja seitsenkymppinen Leena Uotila Inkerinä. Leidit ovat terästä ja pärjäävät vauhdissa vuosikymmeniä nuoremmille naisille – ja päästelevät suustaan monenlaisia totuuksia höystettynä ronskillakin huumorilla. Elokuvan sivuosissa nähdään esimerkiksi Heikki Nousiainen, Pirjo Lonka, Jani Volanen ja Rea Mauranen.
Pamela Tolan ohjaama ja Tolan sekä Aleksi Bardyn käsikirjoittama elokuva on hulvaton komedia, jota kuljettavat terävä dialogi ja hyrkerryttävän herkulliset henkilöhahmot. Näille naisille sattuu ja myös tapahtuu! Matkan varrella Inkeri puhisee, että ”tää on viimenen kerta kun mä lähden teidän kanssa yhtään mihinkään”. Ja matka jatkuu…
Teräsleidit Nuorisokuvissa lauantaina 11.1. kello 19, sunnuntaina 12.1. kello 15 ja 19 ja maanantaina 13.1. kello 19.
Pohjalaista vetovoimaa-seminaari
Pohjalaista vetovoimaa – rohkeuden vaikutukset alueen kehittymiseen ja tulevaisuuteen 11.2.2020 Seinäjoen Rytmikorjaamolla kokoaa alueen yritykset ja toimijat puhumaan vakavasti ja syvältä itse asiaa eikä asian vierestä.
Pohjanmaalla työttömyys yhä alenee ja avoimien työpaikkojen määrä jatkaa kasvamista. Mistä siis ratkaisuja kasvun esteiden ylittämiselle? Kohtaanto-ongelma kannustaa panostamaan työntekijöihin ja kiristää kilpailua houkutella uusia osaajia. Pohjalaista vetovoimaa -seminaarista löydät ratkaisuja tilanteeseen!
Seminaarin teema on rohkeus. Pohjalainen rohkeus tunnetaan – vaikka tavallista yritetään niin priimaa pakkaa tulemaan. Miten siis valjastaa rohkeus ja ruokkia sitä? Entä jos rohkeus vie ojasta allikkoon ja kanttia oli liikaa? Pohjanmaalta on ponnistettu maailmalle ja palattu vetovoiman imussa takaisin kotiin. Pohjanmaalta on löydetty omat juuret, yrityksen koti sekä kasvettu maailmalle. Mitä sitten seuraavaksi: miten edistää Pohjanmaan vetovoimaa ja houkutella työvoimaa?
Miksi tulla paikalle:
Verkostoidu ja hae vauhtia uusista kontakteista
Seminaarin asiantuntijat vastaavat juuri Pohjanmaan liiketoiminnan haasteisiin
Löydä ratkaisuja kasvun esteiden ylittämiseksi
Harvinaislaatuinen ja kauan kysytty mahdollisuus kokoontua keskustelemaan sekä tekemään tilannekatsaus Pohjanmaan tulevaisuudennäkymistä
Seminaarin tämän vuoden hyväntekeväisyyskohteita ovat Vimpelin Veto ja SJK. Näissä kohteissa tiivistyy se, mikä myös Pohjanmaalla on hienointa: sisu, yhteisö ja paikallisylpeys.
Pohjalaista vetovoimaa -seminaari nostaa lavalle rohkeat teot ja ideat Pohjanmaan kasvun esteiden ylittämiseksi niin kaupan, kunnan kuin luovan talouden aloilta. Tervetuloa!
SEMINAARIPASSIN HINTA (alv 0%)
9.1.2020 saakka 399,-
10.1.2020 alkaen 499,-
Hintaan sisältyy seminaariohjelma, lounas sekä illallinen. Tutustu ohjelmaamme tarkemmin seminaarin kotisivulla www.pohjalaistavetovoimaa.fi
Kun ilmoitat seminaariin vähintään 5hlö, käytä maksuvaiheessa koodia PVseminaari5. Koodilla saat -5% loppusummasta.
Kun ilmoitat seminaariin vähintään 10hlö, käytä maksuvaiheessa koodia PVseminaari10. Koodilla saat -10% loppusummasta.
Rekisteröityminen on nyt avoinna.
Varaa paikkasi ja hae vauhtia yrittämiseen!
Pohjalaista vetovoimaa nettisivut
Muistoseurat 3 rantautuu Nuorisokuviin
Järvilakeuden kansalaisopiston tuottama Muistoseurat -paikalliselokuva on saanut toisen jatko-osansa. Leea Kedon käsikirjoittamassa ja Jukka Mäkisen ohjaamassa elokuvassa ajellaan myös tällä kerralla kohti seikkailuja ja sattumuksia mustalla Ransu-nimellä kutsutulla Ford Transitilla, jonka kyydissä naiset pääsevät toteuttamaan omaa Muistoseurat-reissuaan.
Muistoseurat 3 – Haaveita ja harha-askelia esitetään Nuorisokuvissa perjantaina 3.1., sunnuntaina 5.1. ja maanantaina 6.1. kello 19.
Elokuvan kolmannessa osassa on luvassa mehukkaita sattumuksia, uudenlaisia juonikuvioita, aikaisemmista elokuvista tuttuja hahmoja sekä uusia tuttavuuksia. Harha-askelia on luvassa niin tanssilattialla kuin eteläpohjalaisissa kesämaisemissakin. Mukana menossa ovat edelliselokuvista tutut Kale (Jarmo Kumpula) ja Pena (Eero Kankaansyrjä) sekä Lempi-anoppi (Tuula Kuoppala). Elokuvan sivuroolissa vilahtaa Jarkko Tiainen, joka muistetaan Jukka Mäkisen ohjaaman Maalaiskomedia-sarjan pastori Matias Pohtona.
Muistoseurat 3 -elokuvassa on mukana Vimpeli-kytköksiä. Myös kahden aikaisemman Muistoseurat-elokuvan kuvaajana ja leikkaajana toiminut Pekka Pohjoispää on lähtöisin Vimpelistä. Matti Järvelä ja Rene Mattila liittyvät elokuvan näyttelijäkaartiin. Mattila esittää teini-ikäistä Matteusta, jota aikuisten keskustelut eivät kiinnosta ja mielenkiinto kohdistuu älykännykkään. Järvelä on puolestaan paikallinen pikkurikollinen nimeltään Viisto-Veksi. Kuvassa vimpeliläiset Rene Mattila (vas.) ja Matti Järvelä sekä lappajärveläinen Tuomo Savola, jotka kuuluvat Muistoseurat-trilogian uuteen näyttelijäkaartiin. Oikealla on ohjaaja Jukka Mäkinen. Kuva: Jarmo Vainionpää.
Lakaniemellä alkaa toinen kausi Vedon johdossa
Jari Lakaniemi jatkaa Vimpelin Veto ry:n puheenjohtajana.Johtokunnassa ei tapahtunut henkilövaihdoksia vaan Mikko Kivinen, Mika Isojoki, Timo Mastokangas, Ulla Laakso, Markku Pippola ja Jarkko Havu jatkavat seuran johtokunnan jäseninä. Vuosikokous vahvisti uuden lajin eSportin seuran lajimuodoksi. eSport-jaoston puheenjohtajana toimii Mikko Kalijärvi. Vimpelin Vedon tulevan kauden toimintasuunnitelmassa vahvistettiin mm. halli SM-lopputurnauksen järjestäminen Kuortaneella 14.-15.3.2020 ja PesisFestivaaliviikon toteuttaminen heinäkuussa yhteistyössä kunnan kanssa. Superpesiskausi alkaa 26.4 Fuengirossa, jolloin Veto kohtaa Kouvolan Pesäpalloliiton järjestämässä kauden avausottelussa. Seura hankkii alkuvuodesta Led Screen valotaulun, jonka sijoituspaikkana on kesäaikana Saarikenttä.
Uusin Star Wars ensi-iltaan keskiviikkona
Nuorisokuvien huippuelokuvaesitykset saavat jatkoa jo keskiviikkona 18.12. kello 16 ja 19, kun valkokankaalle heijastetaan Tähtien sota: Episodi IX (alkuperäiseltä nimeltään Star Wars: The Rise of Skywalker). Nuorisokuvissa ollaan ajan hermolla, sillä elokuvan maailmanensi-iltaa vietetään samana päivänä. Kahden edellisen Star Wars -episodin tapaan elokuva nähdään Suomen valkokankailla kaksi päivää ennen Yhdysvaltojen ensi-iltaa!
Elokuva on Skywalker-saagan jännittävä huipennus ja samalla Tähtien sota -elokuvien jatko-osatrilogian kolmas ja viimeinen osa. Tarina alkaa, kun edellisen episodin tapahtumista on ehtinyt kulua aikaa vuoden verran. Kapinallisten rippeet eli Vastarinta käy vielä kertaalleen taistoon Ensimmäistä ritarikuntaa vastaan.
J. J. Abramsin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa rooleihinsa palaavat muiden muassa Daisy Ridley (Rey), Adam Driver (Kylo Ren), John Boyega (Fin), Lupita Nyong’o (Maz Kanata), Mark Hamill (Luke Skywalker), Anthony Daniels (C-3PO) ja Joonas Suotamo (Chewbacca). Myös joulukuussa 2017 edesmenneen Carrie Fisherin esittämä Leia on saatu mukaan elokuvaan arkistomateriaalia käyttämällä. Uusia kasvoja Skywalker-tarinassa ovat esimerkiksi Richard E. Grant ja Keri Russell. Elokuvan musiikki soljuu tutuilla linjoilla, sillä jokaiseen Skywalker-saagan elokuvaan musiikin säveltänyt John Williams on tehnyt musiikin myös sarjan viimeiseen elokuvaan.
Keskiviikon jälkeen Star Wars: The Rise of Skywalker nähdään Nuorisokuvissa vielä perjantaina 20.12., lauantaina 21.12. ja sunnuntaina 22.12. kello 19 ja joulun jälkeen perjantaina 27.12. kello 19. Liput maksavat kympin kappale. Tervetuloa jännittävän ja varmasti mieleenpainuvan elokuvan pariin!
Elokuva STAR WARS: THE RISE OF SKYWALKER sisältää useita jaksoja, joissa on pitkäkestoista välkkyvää valoa. Tämä saattaa vaikuttaa ihmisiin, joilla on taipumus valoherkkyysepilepsiaan tai muihin valoherkkyyksiin.
Frozen 2 ennakkonäytöksenä Nuorisokuvissa!
Vimpelissä päästään Frozen 2 -elokuvan tunnelmiin jo ennakkoon. Suomessa pidettävä ensi-ilta on 25.12., mutta Nuorisokuvissa järjestetään ennakkonäytökset perjantaina 13.12. ja sunnuntaina 15.12. Molemmat perinteisenä 2D-versiona esitettävät ennakkonäytökset alkavat iltakuudelta.
Frozen 2 -elokuvassa saadaan vastaus esimerkiksi siihen, miksi kuningatar Elsa sai syntyessään taikavoimat. Vastaus tähän kysymykseen vetää Elsaa puoleensa ja uhkaa hänen valtakuntaansa. Kakkososassa ovat mukana myös Anna, Kristoff, Olaf-lumiukko ja Sven-poro, joiden kanssa Elsa lähtee vaaralliselle, mutta merkittävälle matkalle pohjoiseen. Elsan täytyy selvittää totuus taikavoimiensa alkuperästä, jotta hän voi pelastaa valtakuntansa.
Frozen 2 -elokuvan suomalaisia ääninäyttelijöitä ovat muiden muassa Katja Sirkiä (Elsa), Saara Aalto (Anna), Tero Koponen (Olaf), Petrus Kähkönen (Kristoff), Suvi Teräsniska (kuningatar Iduna) ja Jarmo Koski (Peikkopappa).
Vuonna 2013 ensi-iltansa saanut Frozen – huurteinen seikkailu -elokuva muistetaan ikimuistoisista kappaleistaan, kuten esimerkiksi Ensi kertaa ikuisuuteen ja Taakse jää. Frozen 2 -elokuvan suomenkielisessä versiossa kuullaan esimerkiksi Suvi Teräsniskan esittämä Löydän sen ja Saara Aallon laulama Kuin oikein on. Frozen 2 -elokuvasta on tehty oma versio myös pohjoissaamen kielellä. Pohjoissaamea puhuu äidinkielenään noin 20 000 ihmistä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Pohjoissaamen puhujia arvellaan olevan kaikkiaan noin 50 000.
Frozen 2 -elokuva rikkoi Yhdysvalloissa kiitospäivän viikonlopun ennätyksen elokuvateatterin lippukassoilla. Se keräsi viiden päivän aikana 124 miljoonan dollarin lipputulot. Frozen – huurteinen seikkailu keräsi puolestaan maailmanlaajuisesti 1,2 miljardin dollarin lipputulot.
Nuorisokuvat instagramissa
Nuorisokuvat facebookissa
Vedolla riitti jälleen palkittavia
Ensi kaudeksi Vedon miesten Superpesis-joukkueen lukkariksi siirtyvä, viime kaudella pääosin lyöjäjokerina esiintynyt Perttu Ruuska on valittu Vedon parhaaksi pesäpalloilijaksi vuonna 2019. Yhteiskoulun ja lukion auditoriossa järjestetyssä vapaa-aikatoimen ja Vedon yhteisessä palkitsemistilaisuudessa Veto jakoi kaikkiaan 49 eri palkintoa.
Ensi kaudella Pattijoen Urheilijoissa Superpesis-uraansa jatkava Sami Haapakoski palkittiin miesten Superpesis-joukkueen ykköspalkinnolla. Kymmenen kautta Vetoa edustanut ”Sigge” kertoi kuulumisiaan ja muistojaan Vimpelin-vuosistaan tilaisuuden juontajana toimineen Teuvo Mäkelän haastattelussa (kuva).
– Vuodet Vedossa olivat ikimuistoisia. Olen nauttinut joka vuodesta, jonka olen täällä viettänyt. Mestaruudet ovat kaikkein ikimuistoisimpia, etenkin 2016 mestaruus ja viiden takana olleen hopean putken kääntäminen kullaksi.
Haapakoski kertoo, ettei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostunut pelinjohtajan tai valmentajan tehtävistä.
– Joskus joutuu varmaan pojan tai tytön joukkueeseen menemään mukaan ja kai joskus sitä kautta joutuu miettimään näitä asioita.
Haapakoski sai Vetofaneilta muiston ja haastattelun päätteeksi raikuvat aplodit. Pattijoen lisäksi myös Vimpelissä seurataan kaikkien aikojen etenijän Superpesis-uran jatkumista ja sitä, milloin Haapakoski rikkoo tuhannen tuodun juoksun rajan Superpesiksen runkosarjassa.
Vedon Korisliiga-naisissa toista kauttaan pelaava Amy Griffin on puolestaan joukkueensa ykköspalkittu. Vuoden seuratyöntekijäksi nostettiin tänä vuonna Tiina Kangasaho. Vuoden koripallovalmentaja on Jarkko Havu ja Vuoden pelinjohtaja Markku Hylkilä. Vuoden pesisperhe on Mikko ja Anu Kivisen perhe.
Vimpelin Vedon puheenjohtajana kuluvan vuoden alussa aloittanut Jari Lakaniemi kertasi etenkin miesten Superpesis-joukkueen taivalta Teuvo Mäkelän haastattelussa, mutta katse oli jo tulevaisuudessa.
– Joukkueemme Superpesiksessä on hyvä. Ihan varmasti ollaan neljän joukossa. Luotan siihen, että ollaan kärkikahinoissa ja pidetään siitä kiinni. Kausi tulee luultavasti olemaan tasaisempi kuin viime vuonna. Viime kaudella sarjassa erottuu neljä joukkuetta, ja luultavasti niin tulee käymään myös ensi kaudella.
Seuran taloudesta Lakaniemi kertoi sen verran, että seura pärjää, vaikka talous ei olekaan loistavalla tasolla. Hän painotti Vedon satsaavan miesten pääsarjatason joukkuetta ajatellen omaan junioripolkuun, jonka avulla pystytään säilyttämään mielenkiinto omalla paikkakunnalla alueella.
– Jos tulee tilanne, että tarvitaan jotakin ulkopuolista vahvistusta, on seuralla oma porukka, joka toimii ja hommaa lisää väkeä. Tällä hetkellä emme tarvitse pelaajia seuran ulkopuolelta.
Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikatoimen palkitsemistilaisuudessa oli palkittavana myös monia Vedon urheilijoita ja toimijoita. Perttu Ruuska on myös Vuoden urheilija Vimpelissä ja A-pojat Superpesis-pronssiin luotsannut Markku Lassila Vuoden valmentaja. Myös poikien Superpesis-joukkueen vimpeliläiset jäsenet saivat lahjakortin vapaa-aikatoimelta. Vedon yleisurheilun palkittujen eli Esko Hyypän ja Aarne Lehtisalon saavutuksia muistettiin myös vapaa-ajan palkitsemistilaisuudessa. Naisten Korisliiga -joukkueessa toista kauttaan pelaava Minttu Isoranta on Ryhtityttö ja Vedon C-poikien kakkospalkittu Lauri Vihriälä Ryhtipoika. Veera Poikelin on Vuoden nuori toimija. Hän on toiminut tänä vuonna Vedossa muiden muassa pesäpallopelien kirjurina, Nuorisokuvissa elokuvien näyttäjänä ja miesten Superpesis-otteluiden lehdistötilaisuuksien kuvaajana.
Vedon palkitut
Pesäpallo
Seuran paras pesäpalloilija: Perttu Ruuska
Miehet Superpesis: 1. Sami Haapakoski, 2. Mikko Kanala
Miehet Suomensarja: 1. Perttu Olli, 2. Mikko Vihriälä
Naiset Suomensarja: 1. Sanna Särkijärvi, 2. Henna Olli
60-luvun joukkueen kiertopalkinto: Elmeri Anttila
Vuoden pelinjohtaja: Markku Hylkilä
Heikin ja Raimon tsemppipalkinto: Anniina Lassila
Vuoden seuratyöntekijä: Tiina Kangasaho
Pesisjuniorit
Reilu pelaaja:
G-tytöt: Essi Kaunisto
F-tytöt: Venla Tuomela
D-tytöt: Fanni Kaunisto
G-pojat: Nuutti Niemi
F-pojat: Touko Herrala
E-pojat: Santtu Kivinen
D-pojat: Eemeli Lassila
C-tytöt: 1. Riikka Polso, 2. Sofia Huusko
C-pojat: 1. Aleksi Lassila, 2. Lauri Vihriälä
B-tytöt: 1. Saana Lahti, 2. Mette Mortensen
A-pojat: 1. Taneli Lassila, 2. Aleksi Rantala
Vuoden tuomari: Jussi Vihriälä
Villen Malja: Aino Sova
Vähämäki–Viitala-kiertopalkinto Lasse Hurmerinta
Treenaajan Malja: Minttu Isojoki
Juniorivalmentajapalkinto: Janne Kangasaho
Vuoden pesisperhe: Mikko Kivisen perhe
Vuoden junioripelinjohtaja Markku Lassila (A-pojat, SM-pronssi)
Koripallo
Vuoden valmentaja: Jarkko Havu
Vuoden korisjuniori: Minttu Isoranta
Naiset korisliiga: 1. Amy Griffin, 2. Anni Kujala
B-tytöt: 1. Jemina Männikkö, 2. Wilhelmiina Jaatinen
C-tytöt: 1. Neea Rannanpää, 2: Milla Joensuu
Minitytöt: 1. Silja Kangas, 2. Eerika Niemitalo
Mikrotytöt: 1. palkinto Iida Rannanpää, 2. Jenna-Justiina Mäenpää
Jääkiekko
1. Ari Viitaniemi, 2. Jouko Niemitalo
Yleisurheilu, hiihto, kuntoilu
Esko Hyyppä, Aarne Lehtisalo
